Vallisaari 26.5.2016

 

Vallisaari

Oi ihana Vallisaari!

Librolaiset tekivät keväisen luontoretken Vallisaareen Metsäkustannuksen kanssa. Puolustusvoimien ammusvarastona aiemmin toiminut saari avattiin yleisölle toukokuussa. Sen saloihin meidät johdatti Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti ja useita luontokirjoja Metsäkustannukselle tehnyt Henry Väre.

 

Vallisaari
Kuohujuoma retken aluksi ilahdutti ja lämmitti koleassa säässä. Kirja ja pelikortit ovat jatko-opintoja varten.

 

Vallisaari

Teimme Aleksanterinkierroksen, mutta sillan yhdistämään Kuninkaansaareen emme ehtineet. Oli niin paljon nähtävää! Saaren rehevyys ja monipuolinen lajisto yllätti seurueen, ja ammattilainen keksi paljon kiinnostavaa kerrottavaa monista kasveista ja puista, vaikka oli paikan päällä ensi kertaa. Väre piti lyhyen alustuksen saaren historiasta ja kertoi kasveista jämptin asiantuntevasti maallikoille ymmärrettävässä muodossa. Vallisaari on kasvilajistoltaan Helsingin runsain neliökilometri!

 

Vallisaari

Keltainen idänukonpalko kertoo paikan historiasta, sillä se on Venäjältä eläinrehun mukana kulkeutunut tulokaslaji. 1800-luvulla venäläiset rakensivat paljon linnoituksia, mutta varhaisimmat tiedot linnoitteista ovat jo 1600-luvulta. Vallisaari on toiminut myös Suomenlinnan huoltosaarena ja luotsien kotipaikkana. Asutusta on ollut 1990-luvulle asti.

 

Vallisaari
Ja tämä oli öö, jokin tuoksuva heinä.

 

Vallisaari
Sienikasvi aiheuttaa tuulenpesät. Runollinen nimi oli erehdyttänyt pari osallistujaa luulemaan, että ne olivat tuulen synnyttämiä sykeröitä. Eivät siis ole.

 

Vallisaari
Näinkin pienellä alueella on makeavetinen järvi, josta on aiemmin haettu juomavettä.

 

Vallisaari

Ihmisen toiminta on viime aikoina ollut vähäistä ja luonto on saanut olla rauhassa. Opastaulut kehottivat pysymään merkityillä kulkuväylillä mahdollisten ammusjäännösten takia. Saaren eteläosa oli vieläkin suljettu ja kulkukiellossa turvallisuussyistä. Vierailijaystävällisyyttä oli kehitetty, kulkuväylät olivat tasaisia ja leveitä, opastetauluja oli reitin varrella ja taukopaikkoja oli tarpeeksi. Kahvilassa emme käyneet.

 

Vallisaari
Kortteita korven kosteikossa.

 

Vallisaari

Kuolemanlaakso. Vallisaaressa tapahtui paha räjähdysonnettomuus heinäkuussa 1937, jossa kahdeksan ihmistä menehtyi heti ja neljä myöhemmin sairaalassa. Lisäksi puolustusministeriön taisteluvälineosaston päällikkö insinöörieversti Aleksanteri Huuri järkyttyi niin pahasti, että hän kuoli noin viikkoa myöhemmin, opastaulu kertoi. Räjähdyksen syytä ei tiedetä.

 

Vallisaari
Saaren maakattoiset rakennukset ovat toki puolustuksellisesti käytännöllisiä mutta silti varsin sadunomaisia.

 

Vallisaari
Näköalatasanteelta oli upeat maisemat merelle! Ja Suomenlinna oli ihan vieressä. Aava meri, tuuli ja tummat pilvet, ah niin kauniin haikeaa…tai sitten vaan wuhuuuuuu!

 

Vallisaari
Palasimme parin tunnin ulkoilun jälkeen yhteysaluksella takaisin Kauppatorille.

 

Vallisaari
Osa porukasta jatkoi vielä Kappeliin lämmittelemään.

 

Suurkiitokset –  Metsäkustannus, Henry Väre ja kaikki osallistujat!

Libro suosittelee!

 

Lähteet Henry Väre ja luontoon.fi/vallisaari